Green Day - Tallinna&Helsinki

Tiistaina lähdettiin laivalla kohti Tallinnaa. Perillä odotti järkyttävä kaatosade, jossa piti osata suunnistaa kartan kanssa hotellille. Se kartta oli aika nopeasti sen verran märkä, ettei siitä oikein ottanut selvää... löydettiin joka tapauksessa hotellille, heitettiin tavarat huoneeseen ja valmistauduttiin Green Dayn keikkaa varten. Tässä välissä sade oli onneks ehtinyt loppua, ja koska oli niin älyttömän hiostava ilma, meidän vaatteetkin olivat kuivat alta aikayksikön.

Sitten alkoikin uuden kartan kanssa suunnistus kohti keikkapaikkaa. Kaikki ei mennyt ehkä ihan niin kuin piti eikä kaduilla tuntunut olevan nimiä eikä kartta aina tuntunut ihan täysin vastaavan todellisuutta. Muutaman kirosanan jälkeen löydettiin kuitenkin oikea tie, ja päästiin jopa keikkapaikalle! Hassua oli se, että jonossa sekä meidän edessä että takana oli suomalaisia. Hassumpaa se, että kun viimein seistiin lavan edessä, oltiin taas suomalaisten ympäröimiä. Pari venäläistä poikaa oli myös vieressä. Virolaisia ei sen sijaan tavattu tällä Tallinnan reissulla kovin montaa.

Kun päästiin keikkapaikalle, ostettiin vettä ja keikkapaidat ja suunnistettiin sitten fännitsoonille. Saatiin rannekkeet ja siellä me oltiin lavan edessä. Ensin lavalle astui joku varmaankin virolainen lämppäribändi, joista en kyllä muista tuon taivaallista. Sen kyllä muistan, että huppupäinen Billie Joe Armstrong kyttäsi keikkaa lavan takana. Tämän bändin jälkeen lavan valloitti Billy Talent enkä oikein pääse siitä ikinä yli enkä ympäri että kuinka hyviä ne oikeasti ovatkaan livenä. Hieman harmitti, ettei ollut kamalasti tullut uusinta levyä kuunneltua, mut fiilis oli koko keikan ajan ihan katossa - vaikkei sitä kattoa keikkapaikalla ollutkaan. Tuli hypittyä ja pompittua sen verran, että melkein jo toivoin pidempää väliä ennen Green Dayta että saisin tasattua hengitystä...no joo.

Sitten se tuli. Queenin Bohemian Rhapsody. Ja mä lauloin ja soitin kitaraa kuin viimeistä päivää. Se oli niin hienoa. Toki muu yleisö ei ollut läheskään yhtä mukana, joten ei ihan päästy samaan kuin alla olevassa videossa...

mutta mä olin messissä. Biisi loppui. Drunken Bunny ja  Blitzkrieg Bop. Huutoa, kiljuntaa. Ja sitten.

Green Day. Siitä oli tarkalleen kolme vuotta ja kuusi päivää kun olin nuo naamat nähnyt edellisen kerran. Mä vaan kiljuin ja huusin ja olin niin superonnellinen ettei mikään vedä vertoja sille. Biisejä tuli laidasta laitaan, sekä uusinta tuotantoa että vanhoja hittibiisejä. Me saatiin päällemme Billie Joen ampumaa vessapaperia ja vettä. Me hypittiin, huudettiin ja laulettiin kahdenkymmenenkuuden biisin verran, jonka jälkeen ääni oli lähinnä ihmeellistä kähinää. Plekuja lensi kohti yleisöä, ja mä nostin käden ylös ja yks plekuista lätsähti keskelle mun kämmentä. Mun aarre. ♥

Settilista oli suunnilleen tällainen;

99 Revolutions

Know Your Enemy

Stay the Night

Stop When the Red Lights Flash

Letterbomb

Oh Love

Holiday

Boulevard of Broken Dreams

Stray Heart

Murder City

Waiting

Burnout

Hitchin' a Ride

Welcome to Paradise

Longview

St. Jimmy

When I Come Around

Basket Case

She

King for a Day

Shout / (I Can't Get No) Satisfaction / Hey Jude

X-Kid

Minority

Encore:

American Idiot

Jesus of Suburbia

Brutal Love

Mä kuulin vihdoinkin Letterbombin livenä, ja voin ehkä kuolla onnellisena nyt. Lisäks uusista biiseistä Stay the Night, Stray Heart ja Brutal Love oli jotain parasta ♥ Niin, ja tietysti X-Kid.

Tunnelmia Tallinnasta:

Keikan jälkeen vaellettiin sataman läpi takaisin hotellille. Lyhyen tuntuisen yön jälkeen väkisin koitettiin syödä hotellin aamupalaa, jonka jälkeen kiirehdittiin laivaan. Parin tunnin laivamatkan jälkeen oltiin takaisin Helsingissä, käytiin viemässä tavarat kotiin ja kokoonnuttiin keskustassa kavereiden kanssa ennen lähtöä Hietsuun eli Rock the Beachiin.

Tarkoitus oli käydä katsomassa bändejä joka välissä, mut kierreltiin vähän siellä ja täällä ja tuolla. Vedessäkin käytiin vilvoittelemassa. Päädyttiin sitten katsomaan Billy Talentia, joka oli edelleen ihan sairaan hyvä. Ainoa vaan, että mulla oli paikat edellisestä päivästä ihan kipeänä ja äänikin vielä vähän käheänä, etten oikein saanut itestäni irti samanlaista keikkameininkiä kuin olisin tahtonut. Mutta tulipa katsottua Billy Talentia varpaat hiekan peitossa ja kengät kassissa. 

Ruokailun ja kaiken muun häsläilyn jälkeen hipsittiin päälavan eteen odottelemaan Green Dayta. Päätin laittaa hiekkaiset kengät jalkaan ettei vaan mene jalat rikki hyppiessä ja pomppiessa. Bohemian Rhapsody ja Drunken Bunny & Blitzkrieg Bop. Ja taas. Green Day. Vaikka Billy Talentin aikana en saanut itsestäni lähes mitään irti, jaksoin kyllä Green Dayssa (onneksi!) hyppiä ja pomppia ja laulaa ja huutaa ja kiljua. Vessapaperia ja vettä lensi taas. Ja rumpukapulat ihan viereen, vähän harmittaa etten ollut tarkempana... mut enivei. Oli ihanaa. 

Tunnelmia Rock the Beachista

Settilista oli sama kuin Tallinnassakin, mitä nyt X-Kid jäi valitettavasti puuttumaan :( En nyt oikein edes osaa kuvailla, millaista keikoilla oikeastaan oli. Kyllä varmaan kaikki, jotka ovat lempibändinsä nähneet, tietävät sen tunteen. Lisäksi keikat olivat superhyviä, vaikka kaipasinkin jotain, mitä oli aiemmin ja nyt ei. Ehkä 21st Century Breakdownilla aloitusta ja Good Riddanceen lopetusta. Vaikka Brutal Love = ♥♥♥. Tallinnan keikka oli siis neljäs ja Rock the Beach viides Green Dayn keikka. Ja itseasiassa myös Billy Talentin osalta neljäs ja viides kerta.

Torstaiaamuna olikin sitten oltava Turussa, ensimmäinen työpäivä alkoi kello kymmenen. Ja ääntä ei lähtenyt lähes ollenkaan. Pari päivää kuulostin lähinnä äänenmurroksesta kärsivältä teinipojalta, sen verran hyvin olin saanut ääneni kulutettua keikoilla.

Mutta mä rakastan Green Dayta ja sitä show'ta ja suurinta osaa niistä ihmisistä yleisössä ja mä rakastan kaikkea noissa kahdessa päivässä.

♥